Raspberry Pi adventures

Taustatietoa

Ensimmäisen RaspberryPin hommasin muutama vuosi sitten, ihan vaan sen takia kun kaveritkin töissä. Työkseen kun pitää esittää nörttiä, niin mukaan kimppatilaukseen. No joo, tottakai tuollainen hieman kiinnostikin.

Ensimmäisenä kokeilin OpenEleciä ja sen asentamiseen oli ihan syykin. Oli muutama jakso jäänyt Solsidan sarjaa katsomatta ja tallentamatta ja piti YleAreenasta saada se näkymään. Loppujenlopuksi telkkarista sai RaspberryPi:n avulla katsottua sarjan näkemättömänt jaksot. Joten ensimmäinen kokeilu saatiin toivottuun päätökseen.Valitettavasti tästä kokeilusta ei ole mitään dokumentointia tai blokkaustekstiä, mutta jospa sitä jossain vaiheessa kerkeisi tehdä uudestaan vastaavan kokeilun.

Alkuinnostuksen jäkeen piirakka jäi hyllyyn pölyttymään. Seuraavana tuli sitten google coderin kokeilu. Odotukset olivat suuret, mutta kyllhän coderi läksi pyörimään ja jotain pientä html+javacript pätkää tuli tehtyäkin, mutta sekin osuus on tarkemmin dokumentoimatta. Coderi asennus löytyy kuitenkin vielä yhdeltä muistikortilta.
Tämän jälkeen taas hiljaiseloa Piirakan suhteen.

Syksyllä 2013 tuli sitten innostus timelapsekuvaukseen. Jostain luin juttua että RaspberryPi+Webbikamera on varteenotettava vaihtoehto, kun periaatteessa akun kanssa saa kamerna paikkaan johon ei välttämättä virta saavu.
Taas löytyi intoa piirakan pyörittelyyn.
Tässä vaiheessa tekemiseen alkoi tulla jo niin paljon eri vaiheita, joten piti alkaa kirjoitella ylös jo mitä tekee. Asiasta muille tutuille piirakka harrastajille kerrottuani, tuli ehdotus että "Mitäpä jos tekesit blogin". No tässä sitä nyt väsätään.

Toinenkin Raspberry Pi tuli hommattua kun, ensimmäinen on maaliskuusta 2014 saakka ottanut kerran tunnissa takapihalta kuvaa. Saa nähä saanko joskus koostettua niistä jonkinmoisen videon :)

Alla listattuna vähän laitteistoa. Kokoonpanot muuttuvat käyttötarkoituksen mukaan ja etenkin muistikortteja on jo tullut iso kasa erilaisia.

Esimmäinen laitteisto / Primary hardware:
- Raspberry Pi Model B 512MB
- Transcend 16GB SDHC, Class 10 (TS16GSDHC10) (€14)
- Edimax EW-7811UN 150Mbps Wireless Nano USB Adapter (Amazon.co.uk £11.86)
- HP WebCam HD 2300 (€18.90)

Toinen laitteisto / Secondary hardware:
- Raspberry Pi Model B 256MB
- SanDisk SDHC 4GB muistikortti
- Edimax EW-7811UN 150Mbps Wireless Nano USB Adapter (Amazon.co.uk £11.86)
- Creativec Live! Cam Sync HD (€20)
- Kingston Technology 16GB DataTraveler Micro USB Flash Drive (Amazon.co.uk £6.12)

Asennusavustimet / Installation helpers
Sandisk MicroMate SDHC adapter
Deltaco TB-109 Wireless Mini Keyboard

Muuta sälää / other related stuff:
USB muuntaja/adapter (Biltema €7.99)
USB-hub (Biltema €9.99)
The Pi Hut 7 Port Powered Hub for Raspberry Pi (Amazon.co.uk £9.16)
n x USB Flash Drives

-- UUTTA 17.09.2014 --Blogin päivitysten seuraamisen hankaluuden vuoksi alan tästä eteenpäin päivittelemään tähän etusivulle loki tietoja, eli uusimmat muutokset ja tiedot jutuista ilmaantuu tänne.

-- 17.9.2014 --
Lokituksen aloitus
-- 16.9.2014 --
Uusi ehdokas sääasemaksi löytynyt.

-- 10.9.2014 --
Openelec + YleAreena sivun julkaisu

-- 2.9.2014 --
Commodore 64 sivun viimeisin päivitys.

-- 8.11.2014 --
Wlanin viritys ja ulkoasun muokkaus

-- 13.11.2014 --
Google Coderin käyttö

-- 16.11.2014 --
Remote Desktopilla yhteys

-- 17.11.2014 --
USB tikku käyttöön

NOOBS Raspbian Installation:

RaspberryPihin käyttöjärjestelmän asentaminen on suhteellisen helppoa. Alle tunnissa selviää nykyisin esimerkiki Raspbianin asennuksesta.
Tarvitaan vähintään 4 gigan sd kortti asennukseen. Isompi olisi parempi, nykyisin 4 gigan kortin kanssa tarvitsee poistaa jokunen turha käyttöliittymä. Tämän takia olen siirtynyt käyttämään 8 gigan kortteja.

NOOBSilla asennus onnistuu helposti ja saa vielä muuttaa mieltään kesken asennuksen, jos vaikka asentaisikin toisen käyttöjärjestelmän.

Noobs ja erilliset käyttöjärjestelmäpaketit löytyvät osoitteesta:
http://www.raspberrypi.org/downloads

Kun Noobs on ladattuna, niin ennen asennusta on muistikortti alustettava. Tähän vaiheeseen olen käyttänyt SDFormatteria. Senhän saa ladattua ainakin täältä:
https://www.sdcard.org/downloads/formatter_4/
SDFormatterin käyttö on yksinkertaista, eli käynnistä SDFormatter, laita kortillinen adapteri usb porttiin ja aloita alustus

Sd kortti adapterin kera usb porttinn ja eikun formatoimaan

Kaikki ok

Noobsin siirtoon zipistä muistikortille olen käyttänyt 8zippiä.
http://en.softonic.com/s/8-zip-free-download

Mikäli asennus on pienelle sd-kortille(4GB), tarvisee poistaa turhia käyttiksiä. Mikäli kortti on 8 gigainen, niin paketin purkaminen onnistuu suoraan kortille. Käyttöjärjestelmän valinnan jälkeen asennusohjelma tyhjentää kortin turhista tiedoista, joten senkin puoleen voi huoletta "täyttää" kortin tässä vaiheessa.

Valitse ja poista turhat käyttöjärjestelmät, jos tarvetta

Pura tiedostot suoraan sd-kortille

Pura sd kortille

Purkamisen jälkeen sd kortti piirakkaan, verkkopiuha piirakkaan, hdmi näytön ja piirakan välille, näppis kiinni piirakkaan ja virtaa piirakalle. Asennus voi alkaa

Valitse käyttöjärjestelmä(Raspbian) ja paina install-nappulaa

Asennus alkoi

Asennus onnistui. Ok-nappulan painamisen jälkeen Pi käynnistyy uudelleen ja config aloitetaan automaattisesti.

Configista kannattaa asettaa ainakin salasana ja aikavyöhykke. Vaihdoin myös koneen nimen, se helpottaa erottamaan mikä kone on milloinkin kyseessä. Tällä hetkellä eri asennuksia kun löytyy 5 versiota. Asetusten muutamisen jälkeen eikun finish nappulasta lopetus ja bootti. Tämän jälkeen kone on vain käyttöä vaille valmis. Nyt voit myös ottaa yhteyden ssh:lla toiselta koneelta ja jatkaa työskentelyä sitä kautta.

Config näyttää tältä

Jos tavitsee palata configuroimaan, niin takaisin pääsee kirjoittamalla terminaaliyhteydessä "sudo raspi-config".

Wlan käyttöön:

Uudelleen käynnistyksen jälkeen laitetaan wlan käyttöön. Tämän jälkeen ei sitten tarvitse kuin pitää koneessa virta. Yhdeyden voi sitten ottaa Puttyllä. Jotta voi luoda ssh yhteyden puttyllä, niin on hyvä selvittää mikä on ip-osoite johon yhdistää. Mikäli kone on vielä kiinni näytössä, niin helpoiten ip:n saa selville kirjoittamalla ifconfig. Tietysti reitittimen kauttakin saa selviteltyä mikä ip on raspberry pi:llä käytössä.

pi@raspberrypieng ~ $ ifconfig

eth0 Link encap:Ethernet HWaddr b8:27:eb:e6:42:50

inet addr:192.168.1.14 Bcast:192.168.1.255 Mask:255.255.255.0

UP BROADCAST RUNNING MULTICAST MTU:1500 Metric:1

RX packets:661 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0

TX packets:338 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0

collisions:0 txqueuelen:1000

RX bytes:57228 (55.8 KiB) TX bytes:32441 (31.6 KiB)

lo Link encap:Local Loopback

inet addr:127.0.0.1 Mask:255.0.0.0

UP LOOPBACK RUNNING MTU:65536 Metric:1

RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0

TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0

collisions:0 txqueuelen:0

RX bytes:0 (0.0 B) TX bytes:0 (0.0 B)

wlan0 Link encap:Ethernet HWaddr 80:1f:02:d3:35:f0

UP BROADCAST MULTICAST MTU:1500 Metric:1

RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0

TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0

collisions:0 txqueuelen:1000

RX bytes:0 (0.0 B) TX bytes:0 (0.0 B)

Tuo eth0 kertoo nykyisen ip:n. Samalla voidaan huomata että tuo wlan ei ole käytössä kohdata wlan0.

Kytketään seuraavaksi wlan adapteri kiinni ja selvitellään löytääkö kone adapterin. Adapterihan on Edimaxin töpö, joten etsitään sellaista.

pi@raspberrypieng ~ $ lsusb

Bus 001 Device 002: ID 0424:9512 Standard Microsystems Corp.

Bus 001 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub

Bus 001 Device 003: ID 0424:ec00 Standard Microsystems Corp.

Bus 001 Device 004: ID 7392:7811 Edimax Technology Co., Ltd EW-7811Un 802.11n Wireless Adapter [Realtek RTL8188CUS]

Bus 001 Device 005: ID 04f3:0103 Elan Microelectronics Corp.

pi@raspberrypieng ~ $

Kun semmoinen kerran löytyi, niin eikun conffaamaan.

Verkkoasetukset näyttävät tälläiseltä oletuksena.

pi@raspberrypieng ~ $ sudo nano /etc/network/interfaces

auto lo

iface lo inet loopback

iface eth0 inet dhcp

allow-hotplug wlan0

iface wlan0 inet manual

wpa-roam /etc/wpa_supplicant/wpa_supplicant.conf

iface default inet dhcp

Kaivattu muutos ei ole suuri, eli lisätään rivi wlan osion alkuun:
auto wlan0
Tietysti voi risuaidalla lisätä kommenttia mukaan jotta tietää mitä tuli tehtyä. Tältä näyttää interfaces tiedosto muokkauksen jälkeen:

auto lo

iface lo inet loopback
iface eth0 inet dhcp

#wlan settings
auto wlan0
allow-hotplug wlan0
iface wlan0 inet manual
wpa-roam /etc/wpa_supplicant/wpa_supplicant.conf

iface default inet dhcp

Tämän jälkeen lähdetään määrittelemään vielä verkon tiedot, eli lisätään osuus conf tiedostoon(vanhat rivit saa jäädä).

pi@raspberrypieng ~ $ sudo nano /etc/wpa_supplicant/wpa_supplicant.conf

network={
ssid="VERKON_NIMI"
psk="SALASANA"
proto=RSN
key_mgmt=WPA-PSK
pairwise=TKIP
auth_alg=OPEN
}

Tämän jälkeen uudelleenkäynnistys.
pi@raspberrypieng ~ $ sudo reboot

Tässä vaiheessa on hyvä todeta että puttyn käyttö oli liian aikaista aloittaa, eli ainakin tällä kertaa ip-osoite muuttui 192.168.1.14 --> 192.168.1.22, joten tuon uuden ip:n selvitys on helpompaa, kun kone on kiinni näytössä.

pi@raspberrypieng ~ $ ifconfig
eth0 Link encap:Ethernet HWaddr b8:27:eb:e6:42:50
UP BROADCAST MULTICAST MTU:1500 Metric:1
RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
collisions:0 txqueuelen:1000
RX bytes:0 (0.0 B) TX bytes:0 (0.0 B)

lo Link encap:Local Loopback
inet addr:127.0.0.1 Mask:255.0.0.0
UP LOOPBACK RUNNING MTU:65536 Metric:1
RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
collisions:0 txqueuelen:0
RX bytes:0 (0.0 B) TX bytes:0 (0.0 B)

wlan0 Link encap:Ethernet HWaddr 80:1f:02:d3:35:f0
inet addr:192.168.1.22 Bcast:192.168.1.255 Mask:255.255.255.0
UP BROADCAST RUNNING MULTICAST MTU:1500 Metric:1
RX packets:245 errors:0 dropped:1 overruns:0 frame:0
TX packets:118 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
collisions:0 txqueuelen:1000
RX bytes:63256 (61.7 KiB) TX bytes:17689 (17.2 KiB)

pi@raspberrypieng ~ $

Tietysti kun käy reitittimestä muuttamassa että tuon ip:n mac-osoite saa joka kerta saman ip:n vaikka tuon 192.168.1.22, niin on huomattavasti helpompi tämän jälkeen käyttää puttyä. Nyt sitten tästä eteenpäin piirakka ei tarvitse kuin virtaa. Yhteys Puttyllä tai vaikka tabletin kautta ssh:lla. Mutta näppis ja näyttö on turhaa, mikäli siis terminaaliyhteys riittää. Tietysti jos haluaa leikkiä graafisen käyttöliittymän kautta, niin sitten asia on erikseen.

USB tikku käyttöön:

Istutetaan tikku kiinni raspberry pi:hin tai usbi hubiin, joka kiinni pi:ssä. Tämän jälkeen etsitään sitä laitteiden joukosta, yleensä löytyy nimellä sda1 tai sda2.

sudo ls /dev/sd*

Tällä kertaa se löytyi:
/dev/sda1

Seuraavaksi luodaan hakemisto johon mountataan. Eli vaikkapa median alle usbstick:
sudo mkdir /media/usbstick

Sitten vaan mountataan tikku mukaan, tässä tiedostomuoto on fat32
sudo mount -t vfat /dev/sda1 /media/usbstick

Tämän jälkeen voidaan käyttää vaikka tikkua suoraan kopiontiin:
sudo mv *.jpeg /media/usbstick/

Kun halutaan irroittaa tikku, poistetaan mounttaus.
sudo umount /media/usbstick

Etäyhteys Windows Remote Desktopilla:

Asennetaan Raspberrylle xrdp, jonka jälkeen otetaan yhteys windowssin omalla etäyhteysohjelmalla.

sudo apt-get install xrdp

Tämän jälkeen Raspberry Piin uudelleen käynnistys.

sudo reboot

Lopuksi windowssista suoritetaan mstsc.exe(Etätyöpöytäyhteys / Remote Desktop Connection), jonka jälkeen syötetään oikea ip osoite ja kirjaudutaan sisälle raspberry pi:hin. Jos et ole muuttanut salasanaa, niin kirjautuminen tunnuksella pi tapahtuu salasanalla "raspberry", muutoin muuttamallasi salasanalla.

Toimiva etäyhteys